Psyykkinen suorituskyky tiimitoiminnassa

Psyykkisen suorituskyvyn merkitys menestyvän ja hyvinvoivan tiimin toiminnassa

Hyvässä valmennuksessa psyykkinen suorituskyky on kaiken tekemisen lähtökohta. Valmentaminen on nimenomaan psyykkistä valmennusta, se on kaiken valmennuksen lähtökohta.

– Erkka Westerlund

Mitä on suorituskyvyn psykologia ja psyykkinen suorituskyky? Miksi näitä kannattaa ymmärtää ja niiden kehittämiseen sekä johtamiseen panostaa? Tässä blogissamme pyrimme vastaamaan näihin kysymyksiin.

Suorituskyvyn psykologia on käännös englannin kielen termistä performance psychology. Kyseessä on nuori tieteenala, jonka juuret ovat urheilu- ja liikuntapsykologiassa. Suorituskyvyn psykologia tutkii ja käsittelee vaativissa, erinomaisuuteen ja virheettömyyteen pyrkivissä suoritusympäristöissä, aloilla ja ammateissa esiin nousevia ja olennaisia mielen ilmiöitä. Näitä aloja ovat esimerkiksi urheilu, esittävät taiteet, liike-elämä ja kirurgia.

Mitä nämä mielen ilmiöt sitten ovat, miksi ne ovat tärkeitä ja miten niitä voi kehittää? Kannustamme sinua aloittamaan seuraavalla pohdinnalla:

Valitse jokin tilanne tai suoritus, jossa haluaisit itse tai tiimisi kanssa onnistua tai kehittyä. Esimerkiksi voisit valita jonkin tärkeän myynti- tai neuvottelutilanteen tai vaikkapa työhaastattelun. Minkä haluaisit valita?

Meillä ihmisillä on mieli eli psyyke. Persoonallisuudenpiirteemme, varhaiset ihmissuhteemme, elämänkokemuksemme, tavoitteemme ja arvomme vaikuttavat meissä lakkaamatta. Mieleemme viriää ajatuksia ja koemme tunteita pysäyttämättömänä virtana. Näin ollen osa suorituskykyämme koostuu välttämättä aina psyykkisestä tekijästä. Muita suorituksen osa-alueita ovat fyysinen ja taidollinen – toki myös tiedollinen.

Kun nyt pohdit valitsemaasi tilannetta tai suoritusta, kuinka paljon ajattelet, että siinä painottuu fyysinen, taidollinen tai tieto-osaaminen? Entä kuinka paljon psyykkinen suorituskyky? Mistä osa-alueesta sinä tai tiimisi voisitte lähteä hakemaan lisää suorituskykyä?

Kun ihmiseltä kysyy, miksi hän epäonnistui, syy löytyy yllättävän usein psyykkisistä tekijöistä, eli mielestämme: keskittyminen herpaantui, jännitin tai yritin liikaa, valmistauduin huonosti tai en päässyt yli huonosta aloituksesta. Toisaalta myös onnistumisen taustalla vaikuttaa usein kokemus itsevarmuudesta, rauhallisesta rentoudesta tai onnistuneesta itsen kannustamisesta haastavassa paikassa (arkikielessä psyykkaaminen). Huomionarvoista onkin, että vaikka psyykkiset tekijät vaikuttavat onnistumiseen olennaisesti, niiden harjoitteluun ja kehittämiseen panostetaan verrattain vähän. Kokemuksemme mukaan tämä saattaa johtua siitä, että psyykkisiä tekijöitä ei mielletä kehitettäviksi taidoiksi samalla tavoin kuin esimerkiksi jonkin välineen tai ohjelmiston käsittely, kielitaito tai lukeminen. Kukaan ei kuitenkaan synny hyvän tai huonon itseluottamuksen kanssa. Koska hyvä itseluottamus on ennen kaikkea tunne tai kokemus, sitä voi oppia säätelemään. On esimerkiksi varmistettava, että näitä itseluottamuksen kokemuksia kohdataan riittävästi ja tiedostaen – vaikkapa onnistumisia huomioimalla. Itseluottamuksen kehittäminen ei ole rakettitiedettä, mutta vaatii säännöllistä omien ajatusten, tunteiden ja tuntemusten huomioimista sekä tietoista pohdintaa eli itsereflektiota. Muun muassa itseluottamuksen kehittämisen teemaan paneudutaan suorituskyvyn psykologian tiedoin ja menetelmin.

Suorituskyky ja hyvinvointi ovat kuin palapelin palat, jotka molemmat tarvitaan ja joiden yhdistyessä syntyy huippusuorituksia.

Yhdeltä kantilta psyykkinen suorituskyky on taitoa saada mielen säätelykeinot käyttöön silloin ja siten kuin haluaa ja tehtävä vaatii. Esimerkiksi voisi olla tärkeää osata nollata presentaation alussa tapahtunut sanoissa sekaantuminen niin, että esitys voi jatkua rauhallisesti ja suunnitelmien mukaan. Toisaalta psyykkinen suorituskyky on halua ja kykyä huolehtia itsestään. Kuka tahansa voi onnistua sattumalta, ja toki myös huonovointisena. Tavoiteltaessa jatkuvaa korkeatasoista suoriutumista – ja eettisesti kestävää sekä vastuullista toimintaa – on kuitenkin viisasta panostaa hyvinvointiin. Suorituskyky ja hyvinvointi ovat kuin palapelin palat, jotka molemmat tarvitaan ja joiden yhdistyessä syntyy huippusuorituksia.

Psyykkisen suorituskyvyn johtaminen

Psykologiset tekijät ovat aivan keskeisessä roolissa. Se, miten tullaan toimeen toisten ihmisten kanssa, ja miten suhtaudutaan erilaisiin eteen tuleviin tilanteisiin. Yrittäjänä ei voi onnistua, jos ei ole paineensietoa, sillä yrittäminen on yhtä paineensietoa. Ja ongelmia kohtaa joka päivä. Hyvä psyykkinen ja fyysinen toimintakyky tarvitaan, muuten ei voi toimia paineen alla.

– Kim Väisänen

Psyykkisen suorituskyvyn johtamisella tarkoitamme sellaista johtamisen tapaa, jossa korostuu inhimillisyys, tunneäly ja ihmisyyden ymmärrys. Se ei ole taikatemppuja, vaan kokonaisvaltainen lähestymistapa, joka näkyy jokapäiväisessä arjessa. Psyykkisen suorituskyvyn johtaminen paitsi ennaltaehkäisee vakavampia ongelmia ja säästää kuluja, myös tuottaa yritykselle lisäarvoa itsestään huolehtivien ja yhä suorituskykyisempien työntekijöiden ja tiimien myötä.

Tunteet ja ajatukset, ja siten myös psyykkisen suorituskyvyn johtaminen on aina läsnä – halusimme tai emme. Ja vasta kun ymmärtää itseään, voi ymmärtää muita.

Emme voi erottaa psyykkistä tekijää kaikesta sellaisesta vuorovaikutuksesta, joka tähtää toisen ihmisen tai kokonaisen tiimin suorituskyvyn kehittämiseen. Ne, joilla on valtaa suhteessa muihin – valmentajat, johtajat, ohjaajat ja opettajat – vaikuttavat aina myös ohjattaviensa tai alaistensa psyykkiseen suorituskykyyn. Tunteet ja ajatukset, ja siten myös psyykkisen suorituskyvyn johtaminen on aina läsnä – halusimme tai emme. Ja vasta kun ymmärtää itseään, voi ymmärtää muita.

Psyykkistä suorituskykyä johtava esihenkilö tai tiiminvetäjä siis ymmärtää ihmismielen psykologisia lainalaisuuksia. Esimerkiksi autonomian (= kokemus itsemääräämisestä tai itseohjautuvuudesta) vaikutusta yksilön motivoitumiseen, työhön sitoutumiseen, työn tekemisen laatuun ja siten yrityksen menestymiseen. Yhtä lailla johtaja on tunneälykäs ja uskaltaa ottaa ajatusten lisäksi myös tunteet puheeksi. Kun tunteet tulevat kuulluiksi ja ymmärretyiksi, itsetuntemus ja turvallisuuden tunne vahvistuvat. Riittävä turvallisuuden tunne on edellytys sille, että keskittyminen työn tuottavuuden kannalta olennaisiin asioihin mahdollistuu. Psyykkisen suorituskyvyn kehittämisessä ja johtamisessa olennaista on näiden asioiden tiedostaminen, hyvä itsereflektiokyky sekä puheeksi ottamisen säännöllisyys – ilman toistoja ei kehity myöskään psyykkisissä taidoissa. Suorituskyvyn psykologian tieto ja menetelmät auttavat virittämään mielen huippukuntoon, hyvinvointia vaalien.

Tuleeko sinulle jo nyt mieleen jokin psyykkisen suorituskyvyn aihe, joka olisi oman tai tiimisi suoriutumisen kannalta erityisen olennainen?

Lähteet:

1. K. F. (2012). The psychology of performance in sport and other domains. Teoksessa S. Murphy (toim.), The Oxford handbook of sport and performance psychology (s. 24–45). New York, NY: Oxford University Press.
2. Miller, P. S. & Kerr, G. A. (2002). Conceptualizing Excellence: Past, Present, and Future, Journal of Applied Sport Psychology, 14, 3, 140-153.
3. Sisältää otteita sekä suoria lainauksia kirjasta Suorituskyvyn psykologia, tieto- ja taitokirja korkeaa suorituskykyä ja hyvinvointia rakentaville (Arajärvi & Thesleff, 2020, VK-kustannus).