Tiimien itseohjautuvuus edellyttää systemaattista kommunikointia ja yhteistyötä
Itseohjautuvuus tarjoaa parhaimmillaan tunteen vapaudesta ja mahdollisuuden vaikuttaa. Tiimin itseohjautuvuus ei kuitenkaan ole päämäärätöntä vapautta ja sitä, että jokainen miettii vain omaa etuaan ja tekee mitä parhaaksi katsoo. Sen sijaan se on systemaattista kommunikointia ja yhteistyötä organisaatiokohtaisten ratkaisujen löytämiseksi.
Itseohjautuvuus on paremmin sanottuna yhdessäohjautuvuutta, joka sovittaa yhteen erilaiset tarpeet niin että kokonaisuuden etu toteutuu. Itseohjautuvuus ei siis ole pelkästään yksilön kyky, vaan ennen muuta yhteisön toimintamalli ja osaamispääomaa. Tällainen yhdessä ohjautuminen edellyttää jatkuvaa, systemaattista vuorovaikutusta ja kommunikointia koko työyhteisön kesken.
Itseohjautuvuuden toteuttamiseksi ei ole olemassa yksinkertaisia kikkoja tai valmiita malleja, vaan itseohjautuvuuden keskeinen ajatus on siinä, että yhdessä muotoillaan sellaiset toimintakäytänteet ja rakenteet, jotka parhaiten tukevat organisaation ja kunkin tiimin tavoitteiden saavuttamista.
Itseohjautuvuus ei siis ole pelkästään yksilön kyky, vaan ennen muuta yhteisön toimintamalli ja osaamispääomaa.
Itseohjautuvassa työssä aikaa ja energiaa on kohdistettava eri asioihin kuin perinteisesti organisoituneessa yhteisössä. Itse- ja yhdessäohjautuvuus edellyttävät resursseja yhteiseen pohdiskeluun, kommunikointiin, avoimuuteen, kokeilemiseen ja reflektointiin. Yhteisön on muodostettava yhteinen käsitys siitä, mitä se tavoittelee ja miten se aikoo tavoitteensa saavuttaa.
Yhdessäohjautuvassa yhteisössä tällainen dialogisuus nähdään arvokkaana, pitkällä tähtäimellä kestävää toimintakulttuuria luovana toimintana. Tällainen toimintatapa tehostaa toimintaa, sillä se tuottaa vastuunottoa, sitoutuneisuutta, motivaatiota, jouhevampaa päätöksentekoa ja parempaa asiakaspalvelua.
Itseohjautuvassa yhteisössä on sovittava mm. siitä, miten meillä tehdään päätöksiä ja kuinka ratkaisemme konflikteja. Päätöksentekomallit voivat vaihdella niin, että erilaisia asioita päätetään eri tavoin: jossain asioissa voidaan edetä esimerkiksi enemmistöpäätöksin, toisissa konsensuspäätöksin tai vaikkapa niin, että henkilön, joka päätöksen tekee, pitää ennen päätöksen tekemistä konsultoida kahta muuta henkilöä, jotka tietävät asiasta tai joihin asia vaikuttaa.
Itseohjautuvassa tiimissä ymmärretään miten konflikteja ennaltaehkäistään sekä miten niitä voidaan käsitellä rakentavasti. Konfliktinhallinnan kannattaa luoda yhteistä ymmärrystä siitä, miksi konfliktien työstäminen on tärkeää. Toiminnan tueksi voidaan sopia siitä, millä tavalla konflikteja nostetaan esiin ja rakentaa malleja niiden käsittelemiseksi.
Jotta voimme ymmärtää toisiamme, meidän on kommunikoitava. Rakentavaa vuorovaikutusta muodostuu vain, jos kaikki yhteisön jäsenet osallistuvat yhteisen todellisuuden rakentamiseen. Itseohjautuvuudessa johtajuus – valta ja vastuu – jakautuu organisaatioon: jokainen tuo näkemyksensä esiin ja ottaa kantaa asioihin sekä sitä että jokainen on aidosti kiinnostunut tekemään parhaansa organisaation ja sen asiakkaiden hyväksi.
Toisaalta jokaisen on kyettävä vastaanottamaan toisten näkemyksiä ja jokaisella on oltava todellisia vaikutusmahdollisuuksia asioihin. Lisäksi työntekijöille on annettava aito valtuutus ja tarvittava tuki tehdä päätöksiä ja toimia organisaation ja asiakkaan parhaaksi. Tämä edellyttää aitoa luottamusta siihen, että työntekijät osaavat ja haluavat tehdä organisaation ja asiakkaan kannalta hyviä ratkaisuja.
Psykologisen turvallisuuden tunteen vahvistaminen ovat avainasemassa itseohjautuvassa yhteisössä. Kyky ymmärtää toisten näkökulmia, tunteita ja tarpeita sekä kyky olla henkisesti läsnä ja asettua vuorovaikutukseen toisten kanssa ovat itseohjautuvuuden edellyttämiä taitoja. Samoin kyky ajatella systeemisesti, ennakoida ja toimia vastuullisesti.
Itse- ja yhdessäohjautuvuuden vahvistaminen on hyvä asettaa tiimin kehittymistavoitteeksi. Tämän tavoitteen saavuttamista kannattaa tukea tiimivalmennuksella ja tiimicoachingilla, jolloin tiimin kehittyminen pohjustetaan vahvuuksien varaan ja autetaan tiimiä ratkaisukeskeisesti löytämään hyviä vaihtoehtoja toivotun tulevaisuuden rakentamiseksi.
